Osteopaatti Noora Putkonen

 

Tietoa minusta

 

Olen Noora Putkonen, osteopaatti AMK ja aiemmalta koulutukseltani biokemian alan FT. Osteopaattina olen myös Valviran nimittämä ja valvoma terveydenhuollon ammattilainen. Jatkokouluttaudun säännöllisesti muun muassa biodynaamisen osteopatian ja embryologian parissa. Olen lisäksi käynyt doulakoulutuksen (Doulakka 2017), joten voin tukea lapsiperheitä odotusajalta lähtien myös synnytykseen valmistautumisessa. Kaikenlaiset asiakkaat erilaisine oireineen, urheiluvammoista päänsärkyyn, stressiin ja uupumusoireisiin, ovat tervetulleita hoitoon. Tällä hetkellä toimin osteopaattina Helsingissä: Kulosaaressa, Töölössä sekä Kannelmäessä. Lämpimästi tervetuloa hoitoon!

 

Osteopatiapalveluita Helsingissä: Kulosaaressa, Töölössä ja Kannelmäessä. Olen instagramissa @osteopaatti_noora.

AJANKOHTAISTA! Kulosaaren Mommy&Me yhdistyi 1.6.2024 alkaen Elonaskelen tiimiin ja jatkossa Kulosaaren toimipisteen varaukset tapahtuvat siis Elonaskelen verkkosivujen kautta: elonaskel.fi.

 

Osteopatia

Osteopaatin rooli on mahdollistaa lihasten, nivelten, luu- ja sidekudosrakenteiden saumaton yhteistyö kehon fysiologian kanssa. Ongelmat näillä tasoilla voivat vaikuttaa hermoston, nestekierron, ruoansulatuksen tai hormonaaliseen epätasapainoon ja vastavuoroisesti ongelmat hermostossa, nestekierrossa ja muissa fysiologisissa toiminnoissa voivat vaikuttaa epätasapainottavasti lihasten, nivelten, sidekudosten ja luurakenteiden toimintaan. Osteopatian perustajan, Andrew Taylor Stillin, sanoin "Terveyden löytäminen on tohtorin (osteopaatin) tavoite, kuka vain voi löytää sairauden". Osteopatiassa tämä tarkoittaa terveyden etsimistä ja edistämistä asiakkaan kehossa, ei vain sairauteen keskittymistä. Osteopatian ydintä on huomioida ihminen kokonaisuutena, mikä tarkoittaa niin ihmisen sisäisiä ominaisuuksia, kuin ympäristön vaikutuksia. Osteopaatti pyrkii aina vaikuttamaan oireiden syihin, ei pelkästään oireeseen. Tämä tarkoittaa usein sitä, että hoito voi tapahtua muuallakin kuin oirealueella. 

 

Osteopatian periaatteet:

1. Keho on dynaaminen kokonaisuus, jonka terveyteen vaikuttavat ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky.

2. Keholla on luontainen itsesäätely- ja paranemismekanismi, joiden avulla keho pyrkii säilyttämään sisäisen tasapainonsa. 

3. Kehon rakenne ja toiminta ovat keskenään vuorovaikutuksessa. 

4. Osteopaattinen hoito perustuu näiden periaatteiden huomioimiseen. 

 

Tyypillisiä syitä hakeutua osteopaatin vastaanotolle: 

  • Alaselkäkipu
  • Niska-hartiaseudun kiputilat
  • Päänsärky ja migreeni
  • Purentaongelmat
  • Huimaus
  • Stressi ja uupumus
  • Kehon jännitystilat
  • Hermopinteet (esim. iskias, rannekanavaoireyhtymä)
  • Rasitusvammat, esim. akillestendiniitti, -tendinopatia, juoksijan polvi, hyppääjän polvi, tenniskyynärpää, ym.
  • Lantion kiputilat
  • Nilkan nyrjähdys
  • Raajojen erilaiset kiputilat
  • Raskausajan vaivat, kuten liitoskipu, alaselkäkipu, iskias

 

OSTEOPATIA ON KOKONAISVALTAINEN, MANUAALINEN HOITOMUOTO, JOLLA TASAPAINOTETAAN KEHOA JA SEN TOIMINTAA. OSTEOPAATTI ON VALVIRAN LAILLISTAMA JA VALVOMA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAINEN. HOITO PERUSTUU VAHVASTI ANATOMIAN JA FYSIOLOGIAN TUNTEMISEEN JA NIIDEN VUOROVAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMISEEN. OSTEOPATIASSA PAINOTTUU ASIAKKAAN TILANTEESEEN LIITTYVÄ HAASTATTELU JA TUTKIMINEN. TARVITTAESSA OSTEOPAATTI OHJAA LISÄTUTKIMUKSIIN. 

 

HOITO ON TEHOKASTA JA TURVALLISTA SEKÄ SOPII KAIKENIKÄISILLE VAUVAIÄSTÄ LÄHTIEN.

”To find health should be the object of the doctor. Anyone can find disease.” (Andrew Taylor Still)

lastenOsteopatia

Osteopatia sopii kaikenikäisille vauvasta lähtien. Vastasyntyneillä jännityksiä voi olla raskausajalta tai synnytyksestä, ja jännitykset voivat oireilla esimerkiksi itkuisuutena, yli- tai alivireisyytenä, vatsavaivoina, refluksina tai toispuoleisuutena. Osteopatialla voidaan tukea vauvan avautumista syntymän jälkeen ja kehon tasapainotus voi helpottaa oireita merkittävästi. Osteopatialla voidaan tukea myös vauvoja ja lapsia (sekä aikuisia), joilla on todettu tai leikattu kireä kieli- tai huulijänne. Hoidossa voidaan myös tarkistaa imetysote ja tukea imetyksen sujuvuutta. Hoitokäyntien määrä riippuu aina tilanteesta ja sitä arvioidaan hoitokertojen aikana. 

 

Milloin vauvan kanssa on hyvä tulla osteopaattiseen hoitoon?

  • Vauvan itkuisuus, johon ei ole löytynyt selvää syytä
  • Kehon toispuolisuus 
  • Kehon vieminen kaarelle
  • Torticollis eli kierokaulaisuus
  • Vatsaoireilu, ummetus, kakkaa joka vaipassa
  • Refluksioireet
  • Vinokalloisuus
  • Hyvin nopea tai hyvin pitkä synnytys
  • Haasteellinen synnytys, esimerkiksi hätäsektio
  • Imukupin käyttö synnytyksessä 

 

Lapsuusajan erilaiset kömmähdykset, isommat kolhut, liikkumiseen liittyvät (kehitykselliset) vaikeudet ja esimerkiksi kovat iskut päähän on hyvä myös tarkastuttaa osteopaatilla, jotta niistä ei jäisi pitkäaikaisia jännitteitä kehoon. Myös korvatulehdus- ja flunssakierteissä voi kehon tasapainottaminen osteopatialla helpottaa katkaisemaan kierteen.

 

Lapsen hoitokäynnillä edetään lapsen ehdoilla. Käynnin aluksi haastatellaan raskausajasta, synnytyksestä ja lapsen tilanteesta. Hoito voi tapahtua hoitopöydällä tai osteopaatin sylissä, leikin lomassa tai vanhemman sylissä, mikä lapselle parhaiten sopii. Hoitokäynti kestää 45-60min.

VASTAANOTON LISÄKSI TEEN TARVITTAESSA KOTIKÄYNTEJÄ VASTASYNTYNEILLE JA PIENILLE VAUVOILLE. OTA TÄSSÄ TAPAUKSESSA YHTEYTTÄ P. 041 5189499.

raskausajan Osteopatia

 

Raskausaika on erityistä aikaa sekä raskaana olevan keholle että mielelle. Raskauteen voi valmistautua jo suunnitteluvaiheessa huomioimalla ruokavaliotaan, valmistelemalla kehoa liikunnalla ja purkamalla kehon jännitteitä osteopatialla. Stressiä on hyvä yrittää lievittää mahdollisuuksien mukaan, osteopatialla voidaan tasapainottaa autonomista hermostoa ja tätä kautta rauhoittaa kehoa ja mieltä. 

Raskausaikana voidaan hoitaa mitä vain vaivoja, joita esiintyy muulloinkin. Ensimmäisen kolmanneksen aikana on järkevää hoitaa varovasti ajan herkkyyden vuoksi, mutta tällöinkin on täysin mahdollista tulla hoitoon. Raskausaikana on hyvä hoitaa vanhoja jännitteitä, erityisesti jos niitä löytyy lantion alueelta. Raskauden aikana keho on joustavampi hormonaalisten muutosten ansiosta ja tästä johtuen myös osteopaattinen hoito vaikuttaa tehokkaammin jo kevyemmillä tekniikoilla. 

Osteopaattiseen hoitoon voi hakeutua raskausaikana muun muassa selkäkipujen, niska-hartiaseudun oireiden, puutumisen, iskiasvaivojen, liitoskipujen, turvotuksen, hengityshaasteiden, kylkikipujen ja päänsäryn vuoksi. Myös toiminnalliset vatsavaivat, kuten ummetus, sekä suonikohjut ja peräpukamat voivat olla merkki nestekierron heikentymisestä, jolloin osteopaattisella hoidolla voidaan tehostaa lantion ja koko kehon nestekiertoa, ja mahdollisesti lieventää oireita. 

Raskausajan osteopaattinen hoito on tavallaan myös vauvan hoitoa, sillä mahdolliset jännitteet raskaana olevan kehossa voivat vaikuttaa kasvavalla vauvalla olevaan tilaan. Erityisesti loppuraskaudessa vauvalla on pienenevä tila, jossa olisi kuitenkin hyvä pystyä liikuttamaan raajoja symmetrisesti. Osteopatian avulla voidaan optimoida vauvan olemassa olevaa tilaa esimerkiksi tasapainottamalla mahdollisia toispuolisuuksia. Tärkeitä rakenteita synnytyksenkin kannalta ovat muun muassa lonkankoukistaja-lihakset, jotka muodostavat synnytyksessä osan vauvan synnytyskanavaa. Olisi tärkeää, että lihakset voivat rentoutua ja supistua synnytyksen aikana. Osteopaattisessa hoidossa varmistetaankin, että synnytyksen lähestyessä nämä rakenteet ja lantio ovat joustavia ja valmiita synnytykseen. 

Osteopatiaan voi tulla, vaikka olisi perussairauksia tai esimerkiksi raskausajan diabetes, halutessasi voit kysyä etukäteen, jos mietit sopisiko osteopatia sinun tilanteeseesi. Osteopaattinen hoito raskausaikana tapahtuu tilanteen mukaan selin, istuen ja/tai kylkimakuulla. 

 

RASKAUSAIKANA KEHO MUUTTUU VAUHDILLA JA JOSKUS KEHO TARVITSEE TUKEA ERILAISTEN JÄNNITTEIDEN TAI KIPUJEN HELPOTTAMISEKSI. OSTEOPATIASTA ON APUA MYÖS SYNNYTYKSEEN VALMISTAUTUMISESSA.

Yhteystiedot

Vastaanottoni Helsingissä: 

Kulosaaren Elonaskeleella torstaisin.

Kulosaaren puistotie 42,

00570 Helsinki.

 

 

 

 

Kannelmäessä Helmipöllö Fysiolla. Voit tiedustella puhelimitse akuutti- ja ilta-aikoja Helmipöllöön!

Klaneettitie 6-8,

00420 Helsinki.

 

 

 

 

 

Töölössä Kätilökulmassa

tiistaisin. 

Topeliuksenkatu 16,

00250 Helsinki.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PUHELIN: 041 5189499

 

SÄHKÖPOSTI: osteopaattinooraputkonen@gmail.com

 

Peruutukset tulee tehdä viimeistään 12h ennen aikaa. Sen jälkeen tehdyistä peruutuksista ja peruuttamatta jätetyistä ajoista peritään hoidon hinta. 

BLOGI

Blogista löytyy kirjoituksia ajankohtaisesta tutkimustiedosta, joka liittyy osteopatiaan sekä tietoa osteopatiasta erilaisiin oireisiin liittyen. 

Vauvan mikrobiomi ja suolisto-aivoakseli

 

Tässä kirjoituksessa jatkan edellistä mikrobiomi ja suolisto-aivoakselin pohdintaa vastasyntyneen kannalta. 

Sikiön on pitkään oletettu kasvavan kohdussa täysin steriilissä ympäristössä. Hiljattain tutkimuksissa on kuitenkin huomattu mikrobien läsnäolo myös istukassa. Istukan mikrobit ovat harmittomia, normaaliflooran mikrobeja ja muistuttavat läheisesti suun limakalvon mikrobilajistoa (1, 7). Lisäksi äidin mikrobiomi voi vaikuttaa sikiöön raskausaikana myös epäsuorasti immuunivasteiden tai istukan läpäisevien mikrobien aineenvaihduntatuotteiden välityksellä (2). 

On arvioitu, että vauvan kehossa mikrobien geenejä on 500 kertaa enemmän kuin kromosomaalisia geenejä. Suurin osa näistä siirtyy vauvaan alatiesynnytyksen yhteydessä, mutta myös ihokontaktissa ja imetyksessä. Vauvan elämän kannalta mikrobien saamiseen on kriittinen ikkuna, jonka aikana hyödyllisten vrs. haitallisten bakteerien saaminen on tärkeää. Epäillään muun muassa, että vauvan immuunijärjestelmän kehittymiseksi syntymän jälkeen tarvitaan tasapainoista mikrobiomia, muuten vauva voi olla alttiimpi autoimmuunisairauksille, tulehduksellisille sairauksille ja allergioille. (3, 6, 8) Tätä aihetta on tutkittu myös muun muassa THL:ssä liittyen keisarinleikkaukseen, jossa vauva ei saa näitä alatiesynnytyksessä siirtyviä mikrobeja. Tällöin mikrobiomi on ”kapeampi” kuin alatiesyntyneillä ja tilannetta on yritetty parantaa muun muassa swabbauksella eli vaginaeritteiden sekä ulosteen siirtämisellä vauvalle (4). Näitä vastasyntynyt vauva saa alatiesynnytyksenkin yhteydessä ja ne osallistuvat mikrobiomin muodostumiseen. Lisäksi antibioottiresistenssiä kantavien mikrobien läsnäolon ensimmäisen ikävuoden aikana on huomattu lisäävän riskiä muun muassa myöhemmin ilmenevään astmaan. Tähän vaikuttavat niin synnytystapa, ravinto kuin antibioottien käyttö, mutta myös sisarukset, syntymävuodenaika, kotiympäristö ja lemmikit. (5)

Äidinmaito on vastasyntyneen luonnollinen ravinto ja se vaikuttaa olennaisesti myös vastasyntyneen mikrobiomiin. Vauvan saamat pioneerimikrobit vaikuttavat mikrobiomin lisäksi muun muassa hermoston, immuuni-, aineenvaihdunta- ja hormonijärjestelmien kehitykseen (2, 8). Mikrobiomin valikoitumiseen ja koostumukseen vaikuttaa vahvasti vauvan saama ravinto, eli maito. Äidinmaito sisältää ravintoaineita, immunologisesti sekä hormonaalisesti vaikuttavia aineita sekä prebiootteja (pitkäketjuisia hiilihydraatteja, glykaaneja), joiden avulla mikrobit voivat lisääntyä vauvan suolistossa. Vastasyntyneen mikrobit pilkkovat ravintoaineita, joita vauvan ruoansulatusjärjestelmä ei itse kykene pilkkomaan, kuten laktoosia ja glykaaneja (human milk oligosaccharides; HMO). Nämä glykaanit muokkaavat vauvan mikrobiomia suotuisaksi juuri niitä pilkkoville mikrobeille. Eri glykaanien ilmentymiseen vaikuttavat ainakin äidin geenit ja epigeneettiset ominaisuudet. Suolistomikrobit käyttävät rakenteeltaan erilaisia glykaaneja ravinnokseen välttyäkseen kilpailulta ja ylläpitääkseen suoliston tasapainoa (2, 5).

Mitä erilaiset mikrobit saavat aikaan vauvan suolistossa? Esimerkiksi escherichia ja klebsiella-sukujen bakteerit aiheuttavat enemmän kaasuuntumista ja ilmavaivoja. Sen sijaan hyviä bakteereja ovat monelle tuttu lactobacillus acidophilus ja bifidobacterium – kannat ja niiden lisääminen vauvan ravintoon on tutkitusti vähentänyt vauvan itkuisuutta. (9, 10)


Koska mikrobiomiin voidaan vahvasti vaikuttaa myös ympäristötekijöiden avulla, on hyvä huomioida, ettei alun haasteiden tarvitse merkitä suoraan ongelmia tulevaisuudessa, tutkimuksissa nähdään aina riskitekijöitä isossa mittakaavassa ja riski ei ole yhtä kuin lopputulos. Tasapainoinen hermosto ja autonominen hermosto ovat hyviä lähtökohtia auttaa tasapainoista mikrobiomia, kuin myös huomion kiinnittäminen ruokavalioon, johon on hyvä lisätä prebiootteja tukemaan hyvien mikrobien lisääntymistä. Hyviä mikrobeja saa myös erilaisista valmisteista sekä hapatetuista ruoista, joita kannattaa hyödyntää monipuolisesti. Myös äidin käyttämät prebiootit hyödyttävät vauvaa. Myös antibioottien jälkeen niiden vaikutus hiljalleen vähenee ja esimerkiksi antibioottiresistenttien mikrobien määrä voi ajan myötä helpottaa (5). 

Vauva voi ilmentää vatsan toimintahäiriöitä esimerkiksi ilmavaivojen, ummetuksen, refluksityyppisen oireilun ja itkuisuuden kautta. Ummetus voi myös ilmentyä niin, että vaippaan tulee aina vähän kakkaa. Vauvan vatsan ja/tai autonomisen hermoston epätasapainotila voi myös ilmetä päänsärkynä.


Osteopatiassa vauvan taustaa kartoitetaan raskausajan ja synnytyksen sekä varhaisten viikkojen ja kuukausien osalta. Miten osteopatialla voidaan tukea vatsan hyvinvointia? Huomiota kiinnitetään muun muassa lantion alueeseen, jossa on suoliston loppuosan hermotusta. Pallean toiminta ja rintakehän vapaus ovat tärkeitä kokonaisuuden toiminnassa sekä autonomisen hermoston sympaattisten hermojen tasapainoisessa toiminnassa. Osteopatiassa tavoite on myös pallean jakamien rinta- ja vatsaontelon, sekä lantionontelon että pään paineiden tasapainottumisessa, jotta keho voi toimia yhtenäisenä kokonaisuutena. Kallonpohja on niin ikään tärkeä alue, sillä täältä tulevat esimerkiksi vatsan toimintaan vaikuttava vagushermo sekä kielen liikehermo, joka on tärkeä hyvän imuotteen aikaansaamisessa. Jännitteet kaulan ja kallonpohjan alueella vaikuttavat myös esimerkiksi päänsäryn ilmenemiseen. Vauvan erilaisissa itkuisuuksissa, vatsan toiminnallisissa häiriöissä ja refluksioireissa suosittelen lämpimästi osteopatiaa tukemaan vauvan hyvinvointia. Hermoston rauhoittuminen ja jännitteiden purkautuminen vauvan kehosta vaikuttavat muun muassa vatsan toiminnan tasapainottumiseen ja tyytyväisyyden lisääntymiseen. 

 

Lähteet: 

1. Stout et al. 2013. Identification of intracellular bacteria in the basal plate of the human placenta in term and preterm gestations. Am. J. Obstet. Gynecol. 208(3): 226.e1–226.e7. 

2. Dominguez-Bello et al. 2019. Role of the microbiome in human development. Gut 68(6): 1108-1114. 

3. Dietert & Dietert (2012) The Completed Self: An Immunological View of the Human- Microbiome Superorganism and Risk of Chronic Diseases. Entropy 14: 2036-2065.

4. https://kummit.fi/otto-helve-suolistossa-kasvavilla-bakteereilla-on-iso-merkitys-siihen-millainen-immuunipuolustus-meille-syntyy/

5. Li et al 2021. The infant gut resistome associates with E. coli, environmental exposures, gut microbiome maturity, and asthma-associated bacterial composition. Cell Host Microbe 29(6):975-987.

6. THE INFANT MICROBIOME & EPIGENETICS –kurssimateriaali

7. Aagard et al. 2014. The placenta harbors a unique microbiome. Sci. Transl. Med. 6(237): 237–65.

8. Heijtz et al. 2011. Normal gut microbiota modulates brain development and behavior. Proc. Natl. Acad. Sci. 108(7): 3047–3052. 

9. Porthan ym. 2017. Imeväisen koliikki, suolistomikrobisto ja probiootit. Lääkärilehti 72(45): 2601–2605d.

10. Pärtty et al. 2012. Compositional Development of Bifidobacterium and Lactobacillus Microbiota Is Linked with Crying and Fussing in Early Infancy. PLoS One 7(3): e32495. 

Lisäksi Koivisto & Putkonen 2021. Vauvan suolisto-aivoakseli ja autonomisen hermoston sietoikkuna – osteopaattisia lähestymistapoja koliikkioireisen vauvan hoidossa. Metropolia AMK opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/handle/10024/747315